Kulttuurinen moraali
Oikeisto, vasemmisto, ja poliittinen epäluottamus moraalipsykologian valossa
Jonathan Haidtin teos The Righteous Mind: Why Good People Are Divided by Politics and Religion (2012) esittää vahvan moraalipsykologisen teorian siitä, miksi politiikka jakaa ihmiset vasemmalle ja oikealle. Moral Foundations Theory (MFT) on Haidtin ja hänen kollegoidensa kehittämä malli, joka kuvaa ihmisten moraalikäsitystä synnynnäisten ja kulttuurien muovaamien psykologisten perustojen kautta.
Teorian mukaan on ollut virheellinen oletus – jo antiikin ajoista lähtien – että moraalikäsitys rakentuu yksinomaan järkiperäisestä pohdinnasta tai ideologiasta. Todellisuudessa moraali pohjautuu syvälle juurtuneisiin intuitiivisiin rakenteisiin, jotka ovat osin synnynnäisiä ja osin varhaislapsuudessa opittuja. Näiden päälle kukin kulttuuri rakentaa vuosisatojen tai -tuhansien aikana omat arvonsa, norminsa ja instituutionsa.
Haidtin mukaan nämä moraaliperustat ovat evoluution muovaamia psykologisia mekanismeja, jotka tukevat ryhmien yhteistyötä, sisäistä järjestystä ja selviytymistä. Jo varhain lapsuudessa ihminen alkaa omaksua tätä moraalista intuitiota yhteisönsä eleiden, ilmeiden, asenteiden ja käyttäytymisen kautta.
Moral Foundations Theoryn ydin muodostuu seuraavista seitsemästä moraaliperustasta:
Huolenpito (Care): Lempeys, suojelu ja kärsimyksen ehkäisy
Oikeudenmukaisuus (Fairness): Reiluus ja tasapuolisuus
Tasa-arvo (Equality): Kaikkien yhtäläinen arvo ja kohtelu
Proportsionaalisuus (Proportionality): Ansioperusteinen oikeudenmukaisuus
Lojaliteetti (Loyalty): Ryhmäuskollisuus ja solidaarisuus
Auktoriteetti (Authority): Perinteiden ja hierarkioiden kunnioitus
Puhtaus (Purity): Moraalinen, fyysinen ja henkinen puhtaus vastakohtana saastaisuudelle
Lisäksi ehdolla uusiksi perustuksiksi ovat olleet:
Vapaus (vapauden suojeleminen hallinnalta)
Kunnia (suvun tai yksilön kunnian puolustaminen)
Omistajuus (omistusoikeuden intuitiivinen kunnioittaminen).
Ihmisten painotus näiden moraaliperustojen välillä heijastaa etnisyyttä, temperamenttia ja persoonallisuustekijöitä – kuten synnynnäisiä taipumuksia - herkkyyttä, pelkoherkkyyttä, järjestyksen tarvetta, epäluottamusta ja empatian voimakkuutta. Lisäksi traumat ja kiintymyshistoria muovaavat yksilön sisäistä turvarakennetta, mikä vaikuttaa siihen, millaiset moraaliperustat tuntuvat hänestä tärkeimmiltä.
Moral Foundations Theoryn mukaan moraalinen intuitio nousee ensisijaisesti tunnepohjaisista, alitajuisista vasteista, joilla on evoluutiobiologinen, temperamenttipohjainen ja sisäisen turvarakenteen muovaama perusta. Vasta sen jälkeen rationaalinen mieli alkaa selittää tai puolustaa omaa moraalinäkemystään.
Moraalipsykologinen ero vasemmiston ja oikeiston välillä
Haidtin tutkimusten mukaan vasemmistolaiset rakentavat moraalinsa lähes yksinomaan huolenpidon ja tasa-arvon ympärille. Heidän eettinen järjestelmänsä keskittyy suojelemaan heikompia, poistamaan eriarvoisuutta ja ehkäisemään kärsimystä. Tämä näkyy esimerkiksi sosiaalipoliittisissa linjauksissa, jotka korostavat yhdenvertaisuutta, vähemmistöjen oikeuksia ja universaalia hyvinvointia. Vasemmisto suhtautuu usein kulttuurikohtaisiin - ei universaaleihin moraaliperustoihin – kuten lojaaliuteen (Loyalty), auktoriteettiin (Authority) ja puhtauteen (Purity) – kriittisesti, varauksellisesti tai jopa torjuvasti.
Oikeistolaiset puolestaan nojaavat useampiin moraaliperustoihin samanaikaisesti. He arvostavat kyllä huolenpitoa ja oikeudenmukaisuutta, mutta samalla myös lojaalisuutta, auktoriteettia, puhtautta ja kunniaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi perinteiden, uskonnon, kansallisen yhtenäisyyden ja järjestyksen painottamista. He ovat usein skeptisiä liian tasapäistävää tasa-arvoa kohtaan ja näkevät ansaitsemisen (proportsionaalisuus) tärkeämpänä.
Haidtin mukaan tämä erottaa vasemmiston ja oikeiston moraalikartat toisistaan. Vasemmisto operoi kapeammalla moraalialueella, kun taas oikeisto hyödyntää laajempaa moraalista repertuaaria. Tämä ei tarkoita, että jompikumpi olisi moraalisesti ”parempi”, vaan että kummallakin on erilaiset moraaliset intuitiot ja prioriteetit, jotka kumpuavat syvistä psykologisista rakenteista.
Lisäksi osa ihmisistä ei samaistu lainkaan vasemmistoon tai oikeistoon, eikä luota yhteiskuntaan tai poliittisiin instituutioihin ylipäätään. Tällainen vetäytyminen tai torjunta juontuu sekin usein yksilön temperamentista, varhaisista kiintymyssuhteista ja psykologisista haavoista, jotka muovaavat hänen käsitystään turvasta, luottamuksesta ja moraalisesta järjestyksestä.
Konfliktien juuret: erilaiset moraalit, ei niinkään tiedon puute
Poliittiset ja kulttuuriset konfliktit eivät lähtökohtaisesti johdu tiedon puutteesta tai siitä, että vastapuoli olisi "paha" tai "tyhmä". Sen sijaan vastakkain ovat erilaiset moraaliset painotukset, jotka molemmat ovat inhimillisiä ja juurtuvat syvälle psyykkeeseemme. Kun ymmärrämme tämän, voimme siirtyä pois demonisoinnista ja kohti vuoropuhelua.
Esimerkiksi ympäristökeskustelussa vasemmisto saattaa korostaa haavoittuvien lajien suojelua ja globaalia oikeudenmukaisuutta, kun taas oikeisto saattaa korostaa ihmisen paikkaa luomakunnassa, kansallista omavaraisuutta ja luonnon pyhyyttä puhtauden ja järjestyksen näkökulmasta. Molemmat lähestymistavat voivat tukea ekologista vastuullisuutta, mutta erilaisen strategisen ajattelun kautta.
Moraalinen moninaisuus on inhimillistä
Moraali ei ole yksinomaan rationaalinen järjestelmä, vaan myös hiljainen, intuitiivinen ja yhteisöllinen “kansanhenki” - maan, kulttuurin, heimon tai suvun arvojärjestelmä - joka on muotoutunut vuosisatojen tai jopa vuosituhansien kehityskulun myötä. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi vahvoihin mutta keskenään erilaisiin moraaliperustoihin pohjautuvat kulttuurit ovat usein vaikeasti yhteensovitettavia – mikä näkyy integraatiohaasteina monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Kulttuurien lojaliteetit, arvostukset ja puhtauskäsitykset voivat erota toisistaan merkittävästi tai perinpohjaisesti (kuten oman kansan tai kulttuurin “pyhä” historia ja pyhät kirjat, omien esivanhempien kunnioitus, oman uskonnon Jumalkäsitys), ja juuri nämä erot voivat joko rakentaa yhteenkuuluvuutta ja luottamusta tai aiheuttaa erillisyyden ja epäluottamuksen kokemuksia.
Haidtin mukaan yhteiskunnallinen eheytyminen ei tapahdu, jos eri moraaliset ryhmät pyrkivät ”käännyttämään” toisiaan omiin arvojärjestelmiinsä. Mutta se ei tapahdu myöskään niin, että yksilöiltä odotetaan luopumista lojaalisuudestaan ja vuosituhansien aikana rakentuneista moraalisista peruspilareistaan – yleisen harmonian ja hoivan nimissä. Se merkitsisi moraaliperustan kaventumista, ja siten sen heikentymistä, eikä tämä tee yhteiskunnasta vahvempaa.
Historia osoittaa, että yritykset yhdenmukaistaa moraalia poliittisen väkivallan, ideologisen pakon tai kulttuurisen homogenisoinnin keinoin ovat usein johtaneet sisäiseen rapautumiseen tai konflikteihin – kuten esimerkiksi antiikin Roomassa, Weimarin Saksassa ennen totalitarismin nousua, Neuvostoliiton ideologisesti kontrolloidussa yhtenäiskulttuurissa sekä Ranskan vallankumouksen jälkeisessä väkivaltaisessa yhteiskunnallisessa uudelleenjärjestelyssä (Haidt, 2012; Fukuyama, 2011).
Moraalipsykologisesta näkökulmasta voidaan myös kysyä, missä määrin keskenään syvästi erilaisiin moraaliperustoihin nojaavat kulttuurit voivat elää pitkäjänteisesti rinnakkain ilman yhteistä eettistä kehystä. Tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti miehet ovat evolutiivisista ja temperamenttipohjaisista syistä keskimäärin taipuvaisempia reviiritietoisuuteen, järjestyksen ja auktoriteetin arvostamiseen sekä oman kulttuurisen järjestyksen puolustamiseen. Tämä näkyy myös nykyisessä poliittisessa jakautumisessa: useissa länsimaissa miehet ovat tilastollisesti taipuvaisempia konservatiivisuuteen, kun taas naiset suuntautuvat keskimäärin liberaalimmin ja painottavat enemmän huolenpitoa, tasa-arvoa ja universaalia oikeudenmukaisuutta (ks. ESS, Haidt 2012). Tällöin kokemus moraalisesta yhteensopivuudesta – tai sen puutteesta – voi vaikuttaa olennaisesti siihen, syntyykö luottamusta ja yhteenkuuluvuutta vai jännitteitä ja kulttuurista epäluottamusta.
Moral Foundations Theory tarjoaa työkaluja tällaisten kysymysten tarkasteluun – ei relativistisessa hengessä, vaan rehellisenä pyrkimyksenä ymmärtää moraalisen erilaisuuden psykologiaa. Ja kenties juuri siinä piilee myös Suomen yhteiskunnallisen eheytymisen mahdollisuus: ei yleisen mielipiteen yhtenäistämisessä, vaan moraalisen realismin, ymmärryksen ja selkeyden kautta.
Lähteet:
Atari, M., Lai, M. H. C. & Dehghani, M. (2020). Sex differences in moral judgments across 67 countries. Proceedings of the Royal Society B, 287(1925), 20201823. https://doi.org/10.1098/rspb.2020.1823
Atari, M., Lin, Y., Yang, H., Dehghani, M. & Graham, J. (2023). Revising Moral Foundations Theory: Empirical evidence for Equality and Proportionality. Manuscript under review.
European Social Survey (2022). ESS Round 10 Data. NSD – Norwegian Centre for Research Data.
Fukuyama, F. (2011). The Origins of Political Order: From Prehuman Times to the French Revolution. London: Profile Books.
Graham, J., Haidt, J., Koleva, S., Motyl, M., Iyer, R., Wojcik, S. P. & Ditto, P. H. (2013). Moral foundations theory: The pragmatic validity of moral pluralism. Advances in Experimental Social Psychology, 47, pp. 55–130.
Haidt, J. (2012). The Righteous Mind: Why Good People Are Divided by Politics and Religion. New York: Pantheon.
Haidt, J. & Joseph, C. (2004). Intuitive ethics: How innately prepared intuitions generate culturally variable virtues. Daedalus, 133(4), pp. 55–66.
Schmitt, D. P., Realo, A., Voracek, M. & Allik, J. (2008). Why can't a man be more like a woman? Sex differences in Big Five personality traits across 55 cultures. Journal of Personality and Social Psychology, 94(1), pp. 168–182.
Wass, H. (2024). Nuoret miehet ovat konservatiivisempia kuin nuoret naiset. Yle Uutiset, 20.2.2024. https://yle.fi
