Mitä tietäjyys on?
Graafisesti restauroitu ja uudelleengeneroitu valkokuva SKS arkistosta: “Tietäjäksi vihkiminen, nuotiopuhdistus, Salmi”
- Yrjö v. Grönhagen 1938
Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2023 hyväksymän strategian mukaan perinteisten ja täydentävien hoitomuotojen asemaa on vahvistettava osana kestävää terveydenhuoltoa. Näiden integrointi nähdään merkittäväksi osaksi globaalia hyvinvointia ja kansanterveyden kehittämistä.
Mitä ovat siis alkuperäiset perinteiset hoitomuodot, ja ketä ovat niiden perinteiset tietäjät ja parantajat?
Tässä kirjoituksessa hahmotellaan, mitä tietäjyys merkitsee Ikitiedon® näkökulmasta, käyttäen vertailupohjana maailman vanhinta edelleen elävää tietäjäperinnettä – Ayurvedaa. Näihin kriteereihin nojaavat myös omat, vaatimattomat ponnisteluni: koulutukset, työkokemus ja se hiljainen vastuu, jota kannan, kun vihdoin 15 vuoden kokemuksen myötä käytän nöyryydellä perinnetietäjän ja perinneparantajan nimeä.
Ayurvedinen ja arkkityyppinen näkökulma
Elämme teollistumisen jälkeistä juurettomuuden aikaa. Suurin osa maailman viisaus- ja parannusperinteistä on katkennut, rapistunut tai typistynyt pinnalliseksi. Aloe vera -hammastahna on “ayurvedista hammastahnaa” ja muovinen linnun kallo on ”shamanistinen”.
Toisaalta tämä symboloi syvällisten kulttuuriperinteiden kaupallistumista, ja toisaalta sitä miten yhä useampi kokee syvän kaipuun palauttaa luonnollinen ja eettinen elämä sekä parantamisen taidot osaksi nykyaikaa.
Jotkut alkavat kutsua itseään mestareiksi, parantajiksi, tietäjiksi tai shamaaneiksi. Toiset taas kokevat suuren, pelottavan, mutta hiljaisen vastuun ja kutsun sisällään. Nähdäkseni useimmiten ihmiset eivät tiedä mitä tietäjän polun kulkeminen voisi tarkoittaa – henkisesti tai käytännössä.
Ja kuitenkin näen usein työssäni, että monet ovat aidosti syntyneet kulkemaan tietäjän polkua – vaikka elämme ajassa, jossa erityisesti tämä polku on hämärtynyt tai katkennut.
Traditioiden katkeaminen
Useimmat tietäjäperinteet ovat katkenneet. Onko alkuperäiskulttuureissa ja viisausperinteissä henkilö voinut itse nimetä itsensä tietäjäksi? Ovatko nämä roolit olleet identiteettiperformansseja tai tutkintotodistuksia – vai seurauksia vuosia kestävästä viisausperinteen oppimisesta, henkilökohtaisesta kasvusta ja mestarin sekä yhteisön tunnustuksesta?
Useimmissa vahvoissa traditioissa tietäjän polku kuljetaan vaiheittaisen oppimisen kautta, mestarin ohjauksessa ja siirtymäriittien tukemana. Tähän kutsumukseen kuuluu olennaisesti se, että ihminen käy itsessään läpi syvän parantumisen prosessin – usein monien sukupolvien traumakerrosten läpi – ja oppii samalla, mitä todellinen parantuminen on. Tietäjyys on perinteisesti edellyttänyt syvää juurtumista perinteeseen sekä käytännöllistä kykyä auttaa toista.
Tätä näkemystä tukee myös laaja antropologinen tutkimus: useimmissa alkuperäiskulttuureissa parantajuus ei ole itsejulistautumista, vaan perustuu syvälliseen osaamiseen, eettiseen vastuuseen ja yhteisön hyväksyntään. Parantajalta odotetaan kulttuurisen ja henkisen viitekehyksensä tuntemusta, pitkää oppimispolkua ja moraalista kypsyyttä – aivan kuten ayurvedisessa traditiossa vaidyalla (Tedlock 2005; Connor 2001; Kohn 2013; Harner 1990).
“Rauta-ajan (modernin aikakauden) yksi merkki on se, että ihmiset hylkäävät perinteiset opetukset, sekä oman dharmansa ja ryhtyvät elämään, opettamaan ja parantamaan tavoilla, jotka eivät nouse ikuisesta luonnonjärjestyksestä (Dharma) – vaan itsekeskeisyyden, tietämättömyyden tai ahneuden ohjaamana.”
– Bhagavata Purana, Bhagavad Gītā, Manusmṛti
“Hoidoissa oli sisäistä ja ulkoista yrttien käyttöä, psykosomaattisia menetelmiä, hierontoja ja kylvetyksiä, verenpäästöä ja kuppausta, sekä nivelten asettamista takaisin paikoilleen. Hoidot tehtiin usein saunassa ja ne alkoivat aina alkusyyn selvittämisestä.”
– Kopponen, T. (1991). Parantajat: kansanlääkintää ja parantajia 1800–1940
Vaidya - perinnetietäjä ja parantaja
Ayurvedassa vaidya (sanskrit: वैद्य) ei tarkoita modernia valtion lisensoimaa tutkintolääkäriä (kuten Bachelor of Ayurvedic Medicine and Surgery, BAMS), vaan traditionaalista tietäjä-parantajaa – henkilöä, joka on saanut syvällisen ja kattavan Vaidya-koulutuksen vähintään yhdeltä tunnustetulta ja arvostetulta mestarilta (guru). Hän on näin ollen omaksunut perinteisen Ayurvedan tiedon osaksi omaa elämäänsä, ajatteluaan ja olemustaan.
Sanskritin sanajuuri √vid tarkoittaa ”tietää”, ja siitä johdetut sanat kuten Veda (tieto), Vidya (viisaus), Vedavid (pyhän tiedon tuntija) ja Vaidya (tietäjäparantaja) viittaavat laajempaan, syvempään ja henkisesti orientoituneeseen tietojärjestelmään – ei pelkkään taikauskoon, sosiaaliseen performanssiin tai tekniseen ammattiosaamiseen.
Tämä tieto on esitetty sellaisissa klassisissa teksteissä kuin Veda-kirjat, Upanishadit, Bhagavadgītā, Joogasūtrat, Charaka Samhita, Sushruta Samhita ja Ashtanga Hridaya.
Nämä tekstit muodostavat perustan joogan maailmankuvalle, metafysiikalle ja filosofioille (darśana), koulukunnille (sampradāya) ja opetuslinjoille (guruparamparā), joiden jatkumossa perinteinen vaidya toimii. Hän ei siis ole itsenäinen tietäjä vaan kuuluu yleensä tiettyyn mestariperinteeseen, jonka vastuullinen edustaminen on osa hänen eettistä tehtäväänsä.
Periaatetasolla vastaavia opetuksellisia ja ammatillisia traditioita voi löytyä monista maailman kulttuureista ja aikakausista. Joten tarkoitus ei ole ylikorostaa ayurvedaa vaan koulutusta ja tiedon kumuloituvaa perinnettä yleisesti. Sillä hedelmistään puu tunnetaan.
Käytännöllistä tietoa - ei bluffia
Perinteisessä ymmärryksessä – kuten myös Ayurvedassa – tietäjä ei ainoastaan esitä tietävänsä. Hän tietää jotakin. Tieto ei ole vain sanoja tai statuksia, vaan vastuullista ymmärrystä elämästä, terveydestä ja parantumisesta. Tällainen tietäjyys ei synny itsestään. Se rakentuu vuosien oppimisen, sisäisen kypsymisen ja eettisen omistautumisen kautta. Vuosien työkokemuksesta auttajana, ohjaajana, valmentajana, terapeuttina, opettajana. Onnistumisista.
Länsimaisessa yhteiskunnassa tietäjyys on usein sivuutettu. Syy tähän ei aina ole tieteellinen, vaan kulttuurinen: länsimaat ovat kirjoittaneet historiansa mielellään omaksi edukseen, jättäen huomiotta muiden sivilisaatioiden saavutukset ja jatkuvuuden.
Tässä prosessissa on unohtunut se, että esimerkiksi Intia ja Kiina – maailman pitkäikäisimmät kulttuurit – ovat rakentuneet kokonaisvaltaisten luonnonlääketieteiden ja henkisten tietojärjestelmien varaan. Eivätkö nämä tuhansia vuosia säilyneet sivilisaatiot itsessään osoita, ettei kyse voi olla pelkästä taikauskosta?
Ja jos länsimainen lääketiede ja elämäntapa todella ovat niin ylivertaisia kuin usein väitetään,
miksi sitten juuri länsimaistuneissa yhteiskunnissa kärsitään elintasosairauksien, mielenterveysongelmien ja juurettomuuden räjähdysmäisestä lisääntymisestä?
1. Tiedon ja viisauden perusta (śāstra-jñāna, viveka, buddhi)
Klassisissa Ayurveda teksteissä, kuten Charaka Samhitassa ja Ashtanga Hridayassa, korostetaan, että vaidyan tulee hallita seuraavat alueet:
Ayurvedan perusperiaatteet, kuten doṣa, guṇa, dhātu, agni, ojas, prāṇa jne.
Luonnon rytmit ja kosmiset lainalaisuudet, kuten ṛtu-caryā, dina-caryā ja pañca mahābhūta (viisi peruselementtiä)
Yksilöllinen kehorakenne ja sen epätasapainot, eli prakṛti (alkuperäinen kehotyyppi) ja vikṛti (nykyinen epätasapaino)
Ravinnon, yrttien ja elämäntapojen vaikutus kehon, mielen ja sielun tasapainoon
Sairauksien juurisyyt, kuten kiintymyshaavat ja traumat, sekä sairastumisen prosessi (samprāpti) ja ennaltaehkäisyn keinot
“Sa vaidyo yo bhiṣak chatuṣpādam samyag adhīte yathoktam.”
”Vaidya on parantaja, jolla on neljä peruspilaria: teoria, havainnointikyky, käytännön taito ja moraalinen puhtaus.”
(Charaka Samhita, Sutra Sthana 9.6)
Vaidya ei perinteisesti käytä laboratoriota tai instrumentteja. Hänen työkalunsa ovat näkeminen, kuuleminen, tunteminen, ymmärtäminen, päättely, ravinto, yrtit, hengityksen säätely, jooginen meditaatio – ja hiljainen läsnäolo, tietoisuus todellisesta Itsestä (Atma).
2. Elämäntapa ja moraalinen vakaus (ācāra, śuddhi, dharma)
Vaidyan tärkein ominaisuus ei ole informaation määrä, vaan hänen sisäinen puhtautensa kurinalainen sitoutuminen joogan harjoitukseen:
“Shuddhātmā, jitendriyaḥ, satyavādī, dayāluḥ, dhārmikaḥ – sa bhavati śreṣṭhaḥ vaidyaḥ.”
”Puhdasluonteinen, aistihillitty, totuudellinen, myötätuntoinen ja oikeamielinen – tällainen on ylin vaidya.”
(Charaka Samhita, 9.15, parafraasi)
Vaidyan elämän ei tule olla ristiriidassa hänen opetustensa kanssa, eikä hänen tule opettaa sitä mitä hän ei itse osaa tai tunne omakohtaisesti. Hänen kehonsa, puheensa ja mielensä muodostavat parantavan kokonaisuuden.
Klassisin Saddhana (henkinen harjoitus) johon joogit sitoutuvat, perustuu joogan Yamoihin ja Niyamoihin, sekä asanaan (kuten risti-istuntameditaatioon) ja elämän neljään päämäärään (Purusharthas):
A) Yamat - eettiset ohjeet
Ahimsa – väkivallattomuus (ajatuksissa, sanoissa ja teoissa)
Satya – totuudellisuus
Asteya – varastamattomuus (myös hienovaraisesti: ei omimista tai toisten ajan, huomion tai energian viemistä)
Brahmacharya – siveys, seksuaalienergian säästeliäs käyttö (perinteisesti selibaatti, tai yksiavioisuus)
Aparigraha – ei-takertuminen (omistamattomuus, vapaus ahneudesta ja materiaalisista kiinnikkeistä)
B) Niyamat - itsekuri
Shaucha – puhtaus (kehon, mielen, ympäristön)
Santosha – tyytyväisyys/kiitollisuus
Tapas – itsekurin liekki (henkinen ponnistelu, sisäinen voima)
Svadhyaya – pyhien tekstien ja itsen tutkiminen
Ishvarapranidhana – antautuminen Jumalalle / korkeamman viisauden palveleminen
C) Purusharthas - Neljä elämän päämäärää
Dharma – oikeamielisyys, velvollisuus, luonnollinen järjestys
Elämän moraalinen ja henkinen perusta: se mitä meidän kuuluu tehdä oikeuden ja viisauden nimissä.Artha – aineellinen vauraus, resurssit
Dharman mukainen toimeentulo ja resurssit, jotka tukevat henkistä kasvua ja yhteisön hyvinvointia.Kama – mielihyvä, rakkaus, ihmissuhteet
Aistinautinnot, kauneus, rakkaus ja emotionaalinen täyttymys – vastuullisesti ja dharman rajoissa.Moksha – vapautuminen, oivallus
Pyrkimys vapautua kärsimyksestä, egosta ja jälleensyntymän kierrosta – palaaminen todelliseen Itseen (Atmaan).
3. Opettajuus ja tiedon eheys (guru-paramparā, jñāna)
Perinteisessä järjestelmässä vaidya on myös opettaja:
Hän ei opeta vain sanoilla, vaan olemuksellaan.
Hän siirtää tiedon kokemuksena, ei vain teoreettisina käsitteinä.
Hän sitoutuu oppilaansa kasvuun ja suojelee tiedon eettistä käyttöä.
“Vidya dadāti vinayam.”
“Todellinen tieto antaa nöyryyttä.”
(Subhashita)
Ilman tietoperinteeseen saatua koulutusta ja mestarin siunausta henkilö ei voi toimia vaidyana – kuten Sushruta, Charaka ja Vagbhata kaikki korostavat. Vaidya toimii vastuullisena jatkumona, ei itse itsensä nimittäneenä. Tämä sama periaate oli keskeistä myös suomalaisessa tietäjäperinteessä, jossa tietäjä valitsi tarkoin oppilaansa.
Kuva oikealla: Graafisesti restauroitu ja uudelleengeneroitu valkokuva SKS arkistosta: "Oijes Sverlov Petsamon Suonikylästä näyttää, miten kipeytyneitä hartioita parannetaan."
– Ilmari Manninen 1933
4. Palvelutehtävä ja sielullinen näkökulma (seva, dayā, satva)
Vaidya ei etsi asemaa, vaan toimii palvelutehtävässä. Hänen tehtävänään on:
Tukea asiakkaan tasapainoa – ei pelkästään poistaa oireita.
Edistää eheytymistä sanoilla, ravinnolla, elämäntavoilla ja läsnäololla.
Vaidya ei kuitenkaan paranna, vaan asiakkaan täytyy itse kulkea parantumisen polkua.
“A greedy physician is more dangerous than death.”
(Charaka Samhita, Sutra Sthana 9.8)
Ahneus, kunnianhimo tai harhaanjohtava toiminta tuomitaan Ayurvedan perinteessä. Vaidya toimii yhteisön hyväksi, ei oman egonsa vuoksi. Parantaja ei välitä asiakkaalleen Pranaa, Agnia tai Somaa, vaan nämä ovat periaatteita joita saadaan hengityksen kautta, ruuasta, yrteistä ja elämäntavoista.
Eettinen harkinta ja oikean asiakkaan valinta
Ayurvedassa korostetaan, että parantajan on osattava valita asiakkaansa viisaasti ja vastuullisesti. Kaikki eivät voi olla parantajia kaikille – vaan hoitosuhde perustuu keskinäiseen luottamukseen, kypsyyteen ja valmiuteen kasvaa ja kehittyä. Jos nämä puuttuvat, hoito ei palvele kumpaakaan osapuolta.
Parantajalla on oikeus ja usein velvollisuus kieltäytyä asiakassuhteesta, kun asiakas on esimerkiksi väkivaltainen, ei noudata ohjeita, epärehellinen, moraalisesti vahingollinen tai hoitosuhteessa lääkärin kanssa. Myös tilanteet, joissa henkilökemiat eivät kohtaa tai hoitosuhteessa ei synny luottamuksellista tilaa, ovat perusteltuja syitä vetäytyä – sekä asiakkaan että parantajan parhaaksi.
Samalla parantajan tulee aina säilyttää ammattimainen, epäitsekäs asenne. Hänen ei tule tavoitella henkilökohtaista hyötyä asiakkaasta – ei taloudellista, emotionaalista eikä sosiaalista etua. Hoitosuhteen tulee pysyä eettisesti puhtaana ja selkeänä, sillä ayurvedisessa perinteessä parantajan asema on palvelutehtävä (seva), ei vallankäyttöä eikä itsensä korottamista.
"Lääkärin ei tule hoitaa henkilöä, joka on vihamielinen, vaarallisessa asemassa, aseistettu, moraalisesti turmeltunut, ohjeita noudattamaton tai kuoleman lähestyessä."
(Charaka Samhita, Sutra Sthana 1.121–122; Sharma, P.V., trans. 1994)
Tämä muistuttaa, että viisas parantaja toimii vapaana omista tarpeistaan, eettisestä vakaudesta ja vilpittömästä palveluhengestä käsin. Juuri tämä tekee hoidosta eheyttävää – ei vain tiedot tai tekniikat.
Millainen on Vaidyan olemus?
Vaidya on Ayurvedassa henkinen ja eettinen ammatti, jossa yhdistyvät:
Tieto ja teoria (śāstra-jñāna)
Sisäinen vakaus ja eettisyys (dharma, śuddhi)
Havaintokyky ja käytännön kokemus (buddhi, viveka)
Palveleva sydän ja myötätunto (dayā, maitri)
Toimiminen vaidyana ei tarkoita pelkästään terveysalan ammattilaisuutta, vaan pyhän perinteen edustamista. Vaidya on tietäjä, parantaja, moraalinen opettaja – ja hiljainen valo, joka ohjaa toisia kohti tasapainoa.
Tärkeintä ei ole tietojen määrä, vaan vilpitön sitoutuminen jatkuvaan opiskeluun, pyrkimys eheään elämään, puhtaaseen mieleen ja sydämeen – sekä syvään vastuullisuuteen toisia ihmisiä kohtaan.
Nykyaikana nämä perinteiset koulutukset, eetokset ja vastuut eivät useinkaan saa arvostusta – ei edes Intiassa. Siksi monet perinneparantajat kohtaavat vähättelyä, provosointia tai mitätöintiä. Tietäjän ja parantajan tie on nykyajassa usein yksinäisempi ja vaativampi kuin aikana, jolloin tämä tehtävä oli kulttuurisesti tunnustettu ja arvostettu.
Jos itse kuljet vastaavaa tietäjä-parantajan polkua, tai jos esimerkiksi tähtikarttasi näyttää että se on sinun tiesi, toivon, että tämä artikkeli tuo sinulle voimaa ja suuntaa. Emme varmaankaan koskaan yllä täydellisyyteen – mutta voimme pyrkiä siihen nöyrästi, ei korottaaksemme itseämme, vaan kunnioittaaksemme perinnettä, jota edustamme. Ihmisinä, jotka haluavat palvella elämää.
Tutkimuslähteet:
Connor, L. (2001). Healing Traditions and Spiritual Authority in Contemporary Indonesia. Medical Anthropology Quarterly, 15(3), 325–342.
Harner, M. (1990). The Way of the Shaman. New York: Harper & Row.
Kohn, E. (2013). How Forests Think: Toward an Anthropology Beyond the Human. Berkeley: University of California Press.
Kopponen, T. (1991). Kansanparantajat ja tietäjät: Perinteen ja parannuksen merkityksiä. Helsinki: SKS.
Tedlock, B. (2005). The Woman in the Shaman’s Body: Reclaiming the Feminine in Religion and Medicine. New York: Bantam.
Ayurvediset lähteet:
1. Charaka Samhita
Viite:
Charaka, A. (n.d.). Charaka Samhita, trans. P.V. Sharma. Varanasi: Chaukhamba Orientalia. Sutra Sthana 9.
Saatavuus:
Painettuna: Laadukas kaksikielinen sanskrit–englanti-käännös, saatavilla mm. Chowkhamba Orientalia -kustantamolta ja Amazonista.
Verkossa:
CarakaSamhitaOnline.com – sanskrit ja englanninkieliset selitykset
Wisdomlib.org – käännöksiä ja kommentaareja
2. Sushruta Samhita
Viite:
Sushruta, D. (n.d.). Sushruta Samhita, trans. Kaviraj Kunjalal Bhishagratna. Varanasi: Chowkhamba Sanskrit Series Office. Sutra Sthana 3.
Saatavuus:
Painettuna: Klassinen englanninkielinen käännös, laajasti käytetty ja julkisessa domainissa.
Verkossa:
Archive.org – PDF (3 osaa)
Wisdomlib.org – osittaisia käännöksiä ja selityksiä
3. Ashtanga Hridaya
Viite:
Vagbhata, A. (n.d.). Ashtanga Hridaya, trans. K.R. Srikantha Murthy. Varanasi: Krishnadas Academy. Sutra Sthana 1.
Saatavuus:
Painettuna: Srikantha Murthyn kolmiosainen käännös on klassinen viite Ayurveda-opetuksessa.
Verkossa:
Wisdomlib.org – Sutra Sthana 1
EasyAyurveda.com – asiantuntevia artikkeleita ja kommentoituja referaatteja
