Ikitieto® Akatemia –

Moderni viisausperinnekoulu

Idän ajaton viisaus. Länsimainen tiede. Suomalainen sielu.

Ikitieto® Akatemia on koulu ihmiselle, joka haluaa kasvaa juurtuneeksi, elinvoimaiseksi ja viisaaksi tässä ajassa.

Yhdistämme kolme perinnettä yhdeksi käytännölliseksi poluksi:

Idän viisausperinteet – jooga, meditaatio ja itsetuntemuksen taidot
Länsimainen tiede – psykologia, stressitutkimus ja resilienssi
Suomalainen identiteetti – luontosuhde, hiljainen tieto ja pohjoinen mielenmaisema

Ikitieto ei ole pelkkä filosofia.
Se on käytännöllinen tapa elää.

Selkeä polku kokonaisvaltaiseen kasvuun

Opetuksemme rakentuu kolmesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta:

Itsejohtajuus ja sisäinen kasvu
Taidot, joilla opit hallitsemaan mieltäsi, tunteitasi ja päätöksiäsi.
Kehon ja hermoston tasapaino
Hengitys, liike ja kehotietoisuus, jotka palauttavat elinvoiman ja kirkastavat mielen.
Viisas elämänrytmi
Ayurvedan, suomalaisen luontoviisauden ja modernin tutkimuksen yhdistäminen arjen rutiineiksi.

Tavoitteena ei ole täydellisyys –
vaan selkeys, voima ja kestävä hyvinvointi.

Miksi Ikitieto on olemassa?

Moni nykyihminen kärsii juurettomuudesta, kuormituksesta ja merkityksen puutteesta.
Ikitieto syntyi vastaukseksi tähän aikamme haasteeseen.

Perinteisissä kulttuureissa ihmistä tuettiin kasvamaan kokonaiseksi:
keholtaan vahvaksi, mieleltään vakaaksi ja yhteisössään vastuulliseksi.

Tämän viisauden haluamme tuoda takaisin –
nykyaikaan sopivassa muodossa.

Ukon Tupa – miehen kasvun yhteisö

Ukon Tupa on Ikitiedon yhteisöllinen haara:
liike, joka vahvistaa miehuutta, elinvoimaa ja tervettä kulttuurista juuriyhteyttä.

Sen ydinajatus on yksinkertainen:

Kun mies oppii säätelemään hermostoaan, tunteitaan ja huomiotaan,
hänestä tulee vakaampi itselleen – ja turvallisempi yhteisölleen.

Tieteellinen ja käytännöllinen perusta

Ikitieto nojaa sekä tutkittuun tietoon että vuosituhantiseen kokemukseen:

stressin säätely ja hermoston palautuminen
resilienssin ja itseohjautuvuuden psykologia
hengityksen ja kehotietoisuuden vaikutus päätöksentekoon
joogan ja Ayurvedan kokonaisvaltainen ihmiskuva

Tiede ja perinne eivät ole vastakohtia –
ne ovat saman ymmärryksen kaksi kieltä.

Kenelle Ikitieto on?

Sinulle, joka haluat:

syvemmän itsetuntemuksen
vahvemman mielenrauhan
paremman stressinsäätelyn
selkeämmän suunnan elämällesi
käytännölliset työkalut arkeen

Ikitieto sopii niin johtajille, yrittäjille, vanhemmille kuin jokaiselle,
joka haluaa kasvaa tietoisemmaksi ihmiseksi.

Kuka olen?

Olen Sami Nuora – Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelija, Mind Coach® ja Vedisen viisausperinteen opettaja.

Oma polkuni stressistä, juurettomuudesta ja etsinnästä johti yhteen oivallukseen:

Ihmisen ei tarvitse keksiä itseään uudelleen –
hänen täytyy palauttaa se viisaus, joka on jo olemassa.

Siitä oivalluksesta syntyi Ikitieto®.

Tervetuloa oppimaan – vanhaa viisautta uudessa ajassa.

Ikitieto® Akatemia
Moderni viisausperinnekoulu

Lue myös artikkelit:

🏵️Sami Nuora, Ikitieto® Mentor & Meditation Master Educator

Ukon Tupa – kansanterveyden, miehuuden ja elinvoiman eheyttämisen liike

Kansanterveydellinen tausta

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kuormittavat tänä päivänä juurettomuus, stressi ja elämäntapojen epätasapaino. Noin puolet suomalaisista aikuisista sairastaa vähintään yhtä modernia elintapasairautta, kuten sydän- ja verisuonitautia, tyypin 2 diabetesta, masennusta tai tuki- ja liikuntaelinten sairautta (THL, 2023).

Pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat vuonna 2022 noin 26 miljardia euroa, mikä vastaa lähes kolmasosaa valtion budjetista (Valtiovarainministeriö, 2023; Yle, 2024). Valtaosa kustannuksista liittyy pitkäaikaissairauksien ja mielenterveyden ongelmien hoitoon. Samalla työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot lisääntyvät erityisesti mielenterveyden häiriöiden vuoksi (Kela, 2021). OECD (2023) arvioi, että väestön terveysongelmat aiheuttavat Suomelle miljardiluokan vuosittaiset välilliset kustannukset menetetyn työpanoksen ja tuottavuuden kautta.

Yhä vahvemmin ymmärretään, että monien kansansairauksien taustalla vaikuttavat pitkittynyt stressi, autonomisen hermoston ylikuormitus ja matala-asteinen tulehdus, joka yhdistää fyysiset ja psyykkiset oireet toisiinsa (Furman et al., 2019). Tämä niin sanottu “hiljainen tulehdus” heijastaa ihmisen ja luonnon välistä epätasapainoa – elämänrytmin, ravinnon, liikkumisen ja levon häiriintymistä.

Lääkkeettömät ja luonnonmukaiset interventiot, kuten hengitystyö, liikunta, luonnossa oleilu, yhteisöllisyys ja mielen säätelyn taidot, eivät korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta ne voivat alentaa stressitasoja, palauttaa autonomisen hermoston tasapainoa ja tukea elämäntapamuutosten pysyvyyttä. Ne muodostavat siten realistisen ja kustannustehokkaan osan kansanterveyden ennaltaehkäisevää perustaa.

Lisäksi on tunnettua, että suomalaisissa hyvinvointitilastoissa miehet ovat yliedustettuina useissa vakavissa ilmiöissä: he tekevät noin 70 % kaikista itsemurhista, ovat selvästi useammin päihdekuolemien uhreja, ja muodostavat valtaosan väkivallan tekijöistä ja uhreista (THL, 2023; Tilastokeskus, 2023). Miehet myös kuolevat keskimäärin viisi vuotta naisia nuorempina, mikä heijastaa sekä elämäntapojen että psyykkisen kuormituksen kasautumista. Nämä luvut osoittavat, että miehuuden kysymys ei ole vain yksilöllinen vaan kansanterveydellinen haaste.

Tieteellinen ja menetelmällinen tausta

Ikitieto® menetelmä ja Integral Manhood Project pohjautuvat monitieteelliseen lähestymistapaan, joka yhdistää antropologiaa, terveystieteitä ja kasvatustieteitä, sekä perinteisen viisausperinteen näkemyksiä ihmisen hyvinvoinnista.
Näiden lähestymistapojen yhteinen ydin on autonomisen hermoston ja tietoisuuden välinen suhde – se, miten hengitys, liike, keskittyminen ja merkityksellisyys voivat säädellä stressivasteita ja lisätä resilienssiä.

Esimerkiksi Andersen ja Gustafsberg (2016) osoittivat, että kehotietoisuutta ja stressinhallintaa kehittävä koulutus paransi poliisien päätöksentekokykyä kuormitustilanteissa. Calabrese (2008) toi esiin hormeesin periaatteen, jonka mukaan pieni määrä stressiä voi vahvistaa kehon puolustusmekanismeja. Panossian ja Wikman (2010) puolestaan kuvasivat, miten adaptogeeniset kasvit tukevat keskushermoston tasapainoa.
Nämä havainnot tukevat Ikitieto®-menetelmän perusajatusta: luonnolliset säätelymekanismit ovat ihmisen käytettävissä olevia todellisia parantavia voimia.

Myös positiivisen psykologian tutkimus osoittaa, että hyvinvointi ei synny vain menneisyyden käsittelystä, vaan kyvystä suunnata tietoisuus ja tahto tulevaisuuteen (Seligman et al., 2013). Samalla Ayurveda ja joogan periaatteet, kuten kehon ja mielen ykseys, tarjoavat syvällisen vuosituhansia koetellun viitekehyksen (Frawley, 1994).

Aatteellinen ja kulttuurinen tausta

Integral Manhood Projectin arvoperusta liittyy niin kutsuttuun critical positive masculinity -ajatteluun, jonka kehitti yhdysvaltalainen tutkija Tim Lomas (2013). Tämä lähestymistapa syntyi 2000-luvun alussa vastareaktiona sekä ”toksisen maskuliinisuuden” retoriikkaan että 1990-luvun mytopoeettisen miestyön rajoituksiin.

Lomasin mukaan positiivinen maskuliinisuus ei tarkoita voiman kieltämistä, vaan sen eettistä uudelleen suuntaamista: vahvuutta, joka suojelee ja palvelee elämää. Se korostaa myötätuntoa, väkivallattomuutta, vastuunottoa ja kykyä toimia yhteisön rakentajana.
Integral Manhood Project jatkaa tätä perinnettä, mutta laajentaa sen soveltamisen kehollisen, psykologisen ja henkisen terveyden alueille sekä kansanterveydelliseen ja kansantaloudelliseen vaikuttavuuteen.

Sen ydinajatus on, että miehen eheys ja yhteiskunnan elinvoima ovat samaa kokonaisuutta: kun mies palauttaa yhteyden kehoonsa, luontoon ja sisäiseen merkitykseensä, hän vahvistaa samalla yhteisönsä ja kulttuurinsa kestävyyttä.

Lähteet

Andersen, J. P., & Gustafsberg, H. (2016). A training method to improve police use of force decision making. SAGE Open, 6(2), 1–13. https://doi.org/10.1177/2158244016638708
Calabrese, E. J. (2008). Hormesis: Why it is important to toxicology and toxicologists. Environmental Toxicology and Chemistry, 27(7), 1451–1474. https://doi.org/10.1897/07-541.1
Frawley, D. (1994). Yoga and Ayurveda: Self-Healing and Self-Realization. Lotus Press.
Furman, D., Campisi, J., Verdin, E., Carrera-Bastos, P., & Targ, S. (2019). Chronic inflammation in the etiology of disease across the life span. Nature Medicine, 25(12), 1822–1832. https://doi.org/10.1038/s41591-019-0675-0
Kela. (2021). Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena. Kelan tutkimusblogi. https://tutkimusblogi.kela.fi
Lomas, T. (2013). Critical positive masculinity. Masculinities & Social Change, 2(2), 167–193.
OECD. (2023). Health at a Glance: Europe 2023. Organisation for Economic Co-operation and Development. https://doi.org/10.1787/4dd50c09-en
Panossian, A., & Wikman, G. (2010). Effects of adaptogens on the central nervous system. Pharmaceuticals, 3(1), 188–224. https://doi.org/10.3390/ph3010188
Seligman, M. E. P., Railton, P., Baumeister, R. F., & Sripada, C. (2013). Navigating into the future or driven by the past: Prospection as a key to understanding behavior. Perspectives on Psychological Science, 8(2), 119–141. https://doi.org/10.1177/1745691612474317
THL. (2023). Yleistietoa kansantaudeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi
Valtiovarainministeriö. (2023). Sosiaali- ja terveydenhuollon menot 2022. https://vm.fi
Yle. (2024, 2. helmikuuta). Kolmasosa valtion budjetista menee sote-menoihin. Yle Uutiset. https://yle.fi