Ikitieto® Akatemia –
Resilienssin ja itsejohtamisen kehittämiskoulu
Ikitieto® Akatemia on tutkimusperustainen koulutusohjelma, joka yhdistää psykologian, stressitutkimuksen ja perinteisen kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen käytännölliseksi kasvun poluksi.
Tavoitteena ei ole irtautua modernista maailmasta – vaan toimia siinä vahvemmin, selkeämmin ja kestävämmällä tavalla.
Mitä Ikitieto tarkoittaa?
Ikitieto® yhdistää kolme näkökulmaa:
Psykologinen ja kasvatustieteellinen tutkimus – toimijuus, itseohjautuvuus ja resilienssi
Stressinsäätelyn ja hermoston ymmärrys – hengitys, kehotietoisuus ja palautuminen
Kulttuurinen ja filosofinen ihmiskuva – merkityksellisyys, vastuu ja eettinen kasvu
Tiede ja perinne eivät ole vastakohtia.
Ne ovat eri kieliä kuvaamaan samaa inhimillistä todellisuutta.
Selkeä rakenne kokonaisvaltaiseen kasvuun
Opetus rakentuu kolmen teeman ympärille:
Itsejohtaminen ja toimijuus
Kyky säädellä huomiota, tunteita ja päätöksentekoa.
Hermoston tasapaino ja kuormituksen säätely
Keholliset menetelmät, jotka tukevat palautumista ja keskittymistä.
Kestävä elämänrytmi
Tutkimukseen perustuvat arjen rakenteet, jotka tukevat terveyttä ja pitkäjänteisyyttä.
Ukon Tupa - Miesten resilienssiohjelma
Ukon Tupa on Ikitiedon miesten ohjelma, joka keskittyy stressinsäätelyyn, psykologiseen vakauteen ja vastuulliseen maskuliinisuuteen.
Tilastollisesti miehet ovat yliedustettuina useissa kansanterveydellisissä haasteissa – mielenterveysongelmissa, päihdekuolemissa ja väkivallassa. Ukon Tupa vastaa tähän ennaltaehkäisevästi.
Ohjelman ydin on yksinkertainen:
Kun mies oppii säätelemään hermostoaan, tunteitaan ja huomiotaan, hänen toimintakykynsä ja vastuullisuutensa vahvistuvat.
Kyse ei ole ideologiasta, vaan psykologisesta ja fysiologisesta säätelystä.
Tieteellinen ja menetelmällinen perusta
Ikitieto® nojaa monitieteelliseen viitekehykseen:
stressitutkimus ja autonomisen hermoston säätely
resilienssin ja itseohjautuvuuden psykologia
hormeesin periaate (kuormituksen ja palautumisen tasapaino)
klassinen kokonaisvaltainen terveyskäsitys
Luonnolliset säätelymekanismit – hengitys, liike, keskittyminen ja merkityksellisyys – ovat ihmisen omia voimavaroja.
Ne eivät korvaa lääketiedettä, mutta tukevat sitä.
Kuka olen?
Olen Sami Nuora, kehittämisasiantuntija ja resilienssivalmentaja. Opiskelen aikuiskasvatustiedettä Helsingin yliopistossa.
Työni yhdistää:
oppimistieteellisen ajattelun
stressinsäätelyn ja resilienssin tutkimuksen
kulttuurisen ja filosofisen ihmiskuvan
Ikitieto® syntyi halusta rakentaa käytännöllinen ja tutkimusperustainen kasvun malli ihmiselle, joka haluaa toimia vahvasti ja vastuullisesti tässä ajassa.
Ukon Tupa – kansanterveyden, miehuuden ja elinvoiman eheyttämisen liike
Kansanterveydellinen tausta
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kuormittavat tänä päivänä juurettomuus, stressi ja elämäntapojen epätasapaino. Noin puolet suomalaisista aikuisista sairastaa vähintään yhtä modernia elintapasairautta, kuten sydän- ja verisuonitautia, tyypin 2 diabetesta, masennusta tai tuki- ja liikuntaelinten sairautta (THL, 2023).
Pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat vuonna 2022 noin 26 miljardia euroa, mikä vastaa lähes kolmasosaa valtion budjetista (Valtiovarainministeriö, 2023; Yle, 2024). Valtaosa kustannuksista liittyy pitkäaikaissairauksien ja mielenterveyden ongelmien hoitoon. Samalla työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot lisääntyvät erityisesti mielenterveyden häiriöiden vuoksi (Kela, 2021). OECD (2023) arvioi, että väestön terveysongelmat aiheuttavat Suomelle miljardiluokan vuosittaiset välilliset kustannukset menetetyn työpanoksen ja tuottavuuden kautta.
Yhä vahvemmin ymmärretään, että monien kansansairauksien taustalla vaikuttavat pitkittynyt stressi, autonomisen hermoston ylikuormitus ja matala-asteinen tulehdus, joka yhdistää fyysiset ja psyykkiset oireet toisiinsa (Furman et al., 2019). Tämä niin sanottu “hiljainen tulehdus” heijastaa ihmisen ja luonnon välistä epätasapainoa – elämänrytmin, ravinnon, liikkumisen ja levon häiriintymistä.
Lääkkeettömät ja luonnonmukaiset interventiot, kuten hengitystyö, liikunta, luonnossa oleilu, yhteisöllisyys ja mielen säätelyn taidot, eivät korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta ne voivat alentaa stressitasoja, palauttaa autonomisen hermoston tasapainoa ja tukea elämäntapamuutosten pysyvyyttä. Ne muodostavat siten realistisen ja kustannustehokkaan osan kansanterveyden ennaltaehkäisevää perustaa.
Lisäksi on tunnettua, että suomalaisissa hyvinvointitilastoissa miehet ovat yliedustettuina useissa vakavissa ilmiöissä: he tekevät noin 70 % kaikista itsemurhista, ovat selvästi useammin päihdekuolemien uhreja, ja muodostavat valtaosan väkivallan tekijöistä ja uhreista (THL, 2023; Tilastokeskus, 2023). Miehet myös kuolevat keskimäärin viisi vuotta naisia nuorempina, mikä heijastaa sekä elämäntapojen että psyykkisen kuormituksen kasautumista. Nämä luvut osoittavat, että miehuuden kysymys ei ole vain yksilöllinen vaan kansanterveydellinen haaste.
Tieteellinen ja menetelmällinen tausta
Ikitieto® menetelmä ja Integral Manhood Project pohjautuvat monitieteelliseen lähestymistapaan, joka yhdistää antropologiaa, terveystieteitä ja kasvatustieteitä, sekä perinteisen viisausperinteen näkemyksiä ihmisen hyvinvoinnista.
Näiden lähestymistapojen yhteinen ydin on autonomisen hermoston ja tietoisuuden välinen suhde – se, miten hengitys, liike, keskittyminen ja merkityksellisyys voivat säädellä stressivasteita ja lisätä resilienssiä.
Esimerkiksi Andersen ja Gustafsberg (2016) osoittivat, että kehotietoisuutta ja stressinhallintaa kehittävä koulutus paransi poliisien päätöksentekokykyä kuormitustilanteissa. Calabrese (2008) toi esiin hormeesin periaatteen, jonka mukaan pieni määrä stressiä voi vahvistaa kehon puolustusmekanismeja. Panossian ja Wikman (2010) puolestaan kuvasivat, miten adaptogeeniset kasvit tukevat keskushermoston tasapainoa.
Nämä havainnot tukevat Ikitieto®-menetelmän perusajatusta: luonnolliset säätelymekanismit ovat ihmisen käytettävissä olevia todellisia parantavia voimia.
Myös positiivisen psykologian tutkimus osoittaa, että hyvinvointi ei synny vain menneisyyden käsittelystä, vaan kyvystä suunnata tietoisuus ja tahto tulevaisuuteen (Seligman et al., 2013). Samalla Ayurveda ja joogan periaatteet, kuten kehon ja mielen ykseys, tarjoavat syvällisen vuosituhansia koetellun viitekehyksen (Frawley, 1994).
Aatteellinen ja kulttuurinen tausta
Integral Manhood Projectin arvoperusta liittyy niin kutsuttuun critical positive masculinity -ajatteluun, jonka kehitti yhdysvaltalainen tutkija Tim Lomas (2013). Tämä lähestymistapa syntyi 2000-luvun alussa vastareaktiona sekä ”toksisen maskuliinisuuden” retoriikkaan että 1990-luvun mytopoeettisen miestyön rajoituksiin.
Lomasin mukaan positiivinen maskuliinisuus ei tarkoita voiman kieltämistä, vaan sen eettistä uudelleen suuntaamista: vahvuutta, joka suojelee ja palvelee elämää. Se korostaa myötätuntoa, väkivallattomuutta, vastuunottoa ja kykyä toimia yhteisön rakentajana.
Integral Manhood Project jatkaa tätä perinnettä, mutta laajentaa sen soveltamisen kehollisen, psykologisen ja henkisen terveyden alueille sekä kansanterveydelliseen ja kansantaloudelliseen vaikuttavuuteen.
Sen ydinajatus on, että miehen eheys ja yhteiskunnan elinvoima ovat samaa kokonaisuutta: kun mies palauttaa yhteyden kehoonsa, luontoon ja sisäiseen merkitykseensä, hän vahvistaa samalla yhteisönsä ja kulttuurinsa kestävyyttä.
Lähteet
Andersen, J. P., & Gustafsberg, H. (2016). A training method to improve police use of force decision making. SAGE Open, 6(2), 1–13. https://doi.org/10.1177/2158244016638708
Calabrese, E. J. (2008). Hormesis: Why it is important to toxicology and toxicologists. Environmental Toxicology and Chemistry, 27(7), 1451–1474. https://doi.org/10.1897/07-541.1
Frawley, D. (1994). Yoga and Ayurveda: Self-Healing and Self-Realization. Lotus Press.
Furman, D., Campisi, J., Verdin, E., Carrera-Bastos, P., & Targ, S. (2019). Chronic inflammation in the etiology of disease across the life span. Nature Medicine, 25(12), 1822–1832. https://doi.org/10.1038/s41591-019-0675-0
Kela. (2021). Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena. Kelan tutkimusblogi. https://tutkimusblogi.kela.fi
Lomas, T. (2013). Critical positive masculinity. Masculinities & Social Change, 2(2), 167–193.
OECD. (2023). Health at a Glance: Europe 2023. Organisation for Economic Co-operation and Development. https://doi.org/10.1787/4dd50c09-en
Panossian, A., & Wikman, G. (2010). Effects of adaptogens on the central nervous system. Pharmaceuticals, 3(1), 188–224. https://doi.org/10.3390/ph3010188
Seligman, M. E. P., Railton, P., Baumeister, R. F., & Sripada, C. (2013). Navigating into the future or driven by the past: Prospection as a key to understanding behavior. Perspectives on Psychological Science, 8(2), 119–141. https://doi.org/10.1177/1745691612474317
THL. (2023). Yleistietoa kansantaudeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi
Valtiovarainministeriö. (2023). Sosiaali- ja terveydenhuollon menot 2022. https://vm.fi
Yle. (2024, 2. helmikuuta). Kolmasosa valtion budjetista menee sote-menoihin. Yle Uutiset. https://yle.fi