Ukon Tupa

Kansanterveyden, miehuuden ja elinvoiman eheyttämisen viitekehys

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kuormittavat yhä kasvavassa määrin elintapasairaudet, mielenterveyden häiriöt ja pitkittynyt stressi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, 2023) mukaan noin puolet suomalaisista aikuisista sairastaa vähintään yhtä pitkäaikaista kansansairautta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat vuonna 2022 noin 26 miljardia euroa (Valtiovarainministeriö, 2023; Yle, 2024). Samalla mielenterveyden häiriöt ovat nousseet keskeiseksi työkyvyttömyyden syyksi (Kela, 2021), ja OECD (2023) arvioi terveysongelmien aiheuttavan merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

Tutkimus viittaa siihen, että monien kroonisten sairauksien taustalla vaikuttavat pitkittynyt stressi, autonomisen hermoston kuormitus ja matala-asteinen tulehdus (Furman et al., 2019).

Miehet kansanterveydellisenä riskiryhmänä

Suomalaisessa väestössä miehet ovat yliedustettuina useissa vakavissa ilmiöissä. He tekevät noin 70 % itsemurhista, ovat useammin päihdekuolemien uhreja ja muodostavat valtaosan väkivallan tekijöistä ja uhreista (THL, 2023; Tilastokeskus, 2023).

Miehet kuolevat myös keskimäärin useita vuosia naisia nuorempina. Tämä viittaa siihen, että miehen toimintakyky ja hyvinvointi ovat keskeinen kansanterveydellinen kysymys.

Lääkkeettömät interventiot

Tutkimus osoittaa, että hengitys, liikunta, luontoyhteys, sosiaalinen tuki ja mielen säätelyn taidot voivat vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan ja stressitasoihin.

Nämä eivät korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta muodostavat tärkeän osan ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn ylläpitoa.

Tieteellinen perusta

Ikitieto®-menetelmä yhdistää useita tutkimuslinjoja:

• Stressinsäätely ja suorituskyky
  (Andersen & Gustafsberg, 2016)

• Hormeesi ja adaptiivinen stressi
  (Calabrese, 2008)

• Hermoston säätely ja adaptogeenit
  (Panossian & Wikman, 2010)

• Tulevaisuussuuntautunut hyvinvointi
  (Seligman et al., 2013)

Aatteellinen tausta

Ohjelma nojaa positiivisen maskuliinisuuden tutkimukseen, jossa miehisyys nähdään eettisenä toimintakykynä: kykynä suojella, kantaa vastuuta ja rakentaa yhteisöä (Lomas, 2013).

Johtopäätös

Ukon Tupa edustaa lähestymistapaa, jossa biologinen, psykologinen ja kulttuurinen näkökulma yhdistyvät.

Kun ihminen oppii säätelemään itseään, hänen toimintakykynsä ja vastuullisuutensa vahvistuvat.

Lähteet

Andersen, J. P., & Gustafsberg, H. (2016).
Calabrese, E. J. (2008).
Furman, D. et al. (2019).
Kela (2021).
Lomas, T. (2013).
OECD (2023).
Panossian, A., & Wikman, G. (2010).
Seligman, M. E. P. et al. (2013).
THL (2023).
Tilastokeskus (2023).
Valtiovarainministeriö (2023).
Yle (2024).